Kotipirtti ja minä

Hallituksen pitkäaikainen jäsen Anni Pälä kertoo blogissaan vaiheistaan Kotipirtillä.

Kotipirtti ja minä

Sain toiminnanjohtajaltamme Marilta viestin: kertoisitko pitkästä historiastasi Kotipirtin hallituksessa keväällä ilmestyvässä lehdessä? No, minähän tykkään muistella, jos vain paikalle osuu joku, joka kuuntelee. Olen ollut Kotipirtin hallituksessa koko sen historian ajan, ja nyt oli hyvä aika luopua. Jäsenenä ja vapaaehtoisena toimin toki jatkossakin.

Vähän itsestäni

Olen sellainen vähän myöhäisherännyt hämäläinen. Neljänkympin kriisin aikaan innostuin ay-politiikasta ja viisikymppisenä puoluepolitiikasta. Kotipirttiä perustettaessa olin jo kuusikymmentä sivuuttanut mummu.Tämä tietoisku olkoon vinkkinä siitä,ettei koskaan ole liian myöhäistä innostua yhteisten asioiden hoidosta.

Kotipirtti ry

Ojalan Arjan innoittamana me hänen tukiryhmänsä naiset aloimme suunnitella palvelutaloa, jonka toiminnassa välittyisivät meille tärkeät arvot. Muistini mukaan silloin vuonna 1998 kaikki oli mahdollista, kunhan vain intoa piisasi. Suunnitteluvaiheessa itselläni oli kaksi asiaa, joissa olin aloitteellinen. Ensimmäinen oli saada talon jätevarasto sopimaan sisätiloihin. Se tehtiin ja on hyväksi havaittu. Toisena oli sitouttaa Harjun seurakunta toimintaamme. Silloinen kirkkoherra Olli Lehtipuu olikin mukana peruskiven muurauksessa, harjannostajaisissa ja talomme vihkiäisissä. Yhteistyö on jatkunut hedelmällisenä siitä eteenpäinkin.

Jännittävimpiä kokemuksiani oli olla mukana valitsemassa talon henkilökuntaa. Valinnoissa onnistuimme hyvin ja suunnitelmiemme mukaisesti olemme pitäneet hyvää huolta henkilöstöstämme. Ainakin itselläni on ollut mukavia hetkiä niin erilaisissa pikkujouluissa kuin tyky-päivissäkin yhdessä hallituksen ja työntekijöiden kanssa.

Oma toimintani

Olin jo suunnitteluvaiheessa päättänyt, että alan käydä laulattamassa ryhmäkodin asukkaita. Siitä on tullut joka torstainen rupattelu- ja lauluhetki. Harjun seurakunnan pastorin toimittama kuukausittainen hartaushetki sekä Päiväpirtin tiloissa että Tyynelässä on mielestäni yksi tärkeä osa asukkaidemme elämää. Olen ollut ikään kuin ”apupappina” ja avustajana asukkaille. Ennen pääsiäistä ja pyhäinpäivää vietetään aina ehtoollishartaus. Useana keväänä rippikouluryhmä kävi talossamme pitämässä diakoniaa koskevan osuuden. Siihen sisältyi asukkaiden ja rippikoululaisten hetki ajatustenvaihdolle, muisteluille ja kysymyksille.

Pari vuotta sitten rippikoululaisten ryhmä vietti päivän Kotipirtillä. Aloitimme päivän aamunhartaudella Tesoman kirkossa. Pidin ensi kertaa elämässäni aamunavauksen ja olihan se mieleenpainuva hetki. Kirkosta siirryimme Kotipirttiin ja niin papille, kanttorille kuin rippikoululaisillekin oli järjestetty mukavaa yhteistä tekemistä asukkaiden kanssa koko päiväksi.

Viihdytysjoukoissa

Talon omana pappina oli pitkään Teuvo Suurnäkki. Hän ehdotti eläkkeelle jäätyään yhteistyötä kanssani. Niin aloimme pitää lauluhetkiä päiväpirtillä 4–5 kertaa vuodessa. Aikaisemmin olin jo pitänyt monenmoisia lauluhetkiä lehtori Antero Holman kanssa maakuntalauluista joululauluihin ja kansanlauluista lastenlauluihin.

Sain myös sitoutettua Lielahden Kipinän lauluryhmän talomme viihdyttäjiin. Lisäksi Simo Pajunen, Maija-Liisa Mäkinen ja minä muodostimme sketsiryhmän ”Hiljalleen Hiipuvat”. Nämä kaksi ryhmää olivat kiinteä osa talomme viihdepuolta. Hiljalleen ovat hiipuneet muut, mutta me kaksi, Maija-Liisa ja minä, yritämme edelleen vieriä, ettemme sammaloituisi. Vuosittain yhtenä elokuisena maanantai-iltana Länsidemarit tarjoavat kahvit ja ohjelmaa asukkaille. Siinäkin olen mukana Maija-Liisan ja Salmen Kikan kanssa.

Hallitustyön annit

Hallitustyöskentelyyni on varmasti vaikuttanut paljon se, että olen säännöllisesti käynyt talossa ainakin kerran viikossa. Aistinut erilaisia tunnelmia ja huomannut, että minulle taitaa tässä elämänvaiheessa istua paremmin vapaaehtoisen rooli. Siitäkin huolimatta, että pienessä hallituksessamme on läpi vuosien aina riittänyt luottamusta ja yhteistyökykyä. Strategiaamme kuvaavat tikapuut ovat tukevasti maassa perustehtävässämme, ja tikkaiden toisessa päässä ovat meidän arvomme: hyvyys, kauneus ja totuus. Mahdollisuus elää omannäköistä elämää, niin kuin uusimmassa Kotipirtin esitteessäkin todetaan.

Yhteistä taipaletta kotipirttiläisten kanssa on ollut mielenkiintoista, opettavaista ja antoisaa taivaltaa. Kotipirttihän on kuin yksi lapsistani, ja olen ylpeä tästäkin lapsesta. Hallituksemme liian aikaisin poisnukkuneita jäseniä vain usein ikävöin.

Miten vietän aikaani tästä eteenpäin?

Käräjätörmän monisukupolvisen yhteisökylän valmistumista odotellessa aiomme mieheni Matin kanssa pitää omakotitaloamme kunnossa. Perunoita, vihanneksia ja kauniita kukkia viljelemällä pidämme myös omasta kunnostamme huolta. Jos Luoja ja korona suo, tulen kesällä taas pienen kukkakimppuni kanssa Tyynelään laulattamaan ja jutustelemaan.

Valoisaa kevättä kaikille kotipirttiläisille!
Toivottelee Pälän Anni