Etsivän vanhustyön hanke (2017-2019)

Yksinäisyyden estämiseksi

Lue lisää

Kotipirtti ry:n Etsivä vanhustyö -hanke toimi Tesomalla STEA:n hankerahoituksella 2017–2019. Tämä kirjoitus julkaistiin alun perin Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen vieraskynäblogina 7.8.2019.

Kun ihminen tulee löydetyksi

Vanha ihminen kurkistaa murheellisen näköisenä ikkunan takaa, raottaa verhoa. Yksinäinen, sinä ajattelet. Syrjäytynyt ja jäänyt vaille tarvitsemiaan palveluita. Niin kuvitetaan ja kuvataan etsivän vanhustyön kenttää ja tehtävää. Ja on totta, että yksinäisiä vanhoja ihmisiä, vailla tarvitsemiaan palveluita on Suomessa kasvava määrä. Etsivä vanhustyö kuitenkin STEA:n rahoittamassa hankkeessa Tesomalla löysi toimintaansa kasvavan joukon ikäihmisiä, joiden elämään on tuotu muutakin sisältöä kuin murheellista ja yksinäistä tuijottelua ikkunasta.

Yksinäisyys tulee pyytämättä ja yllättäen

Pitkään elämään liittyy väistämättä vanhuuden mukanaan tuomia elementtejä. Vanhuus voi olla luopumista puolisosta, läheisistä, ystävistä ja tutuista, joiden kanssa on jaettu pitkään ilot ja surut. Jalka ei nouse niin kuin ennen, uni ei tule. Kolottaa aamulla ja kolottaa illalla. Televisiosta tulee huonompaa ohjelmaa kuin ennen.

Ulkoa kuuluu ihmisten ääniä, tohinaa ja touhua, minä en tunne heitä. Enkä minä enää mihinkään jaksa lähteä. Enkä minä nyt enää mitään tarvitse. Ja sitten tulee se, yksinäisyys.”

Toisenlaiset löytöpalkkiot

Tesomalla toimineen etsivän vanhustyön lähtökohta oli vähentää yksinäisyyttä. Keinoiksi muodostuivat matalan kynnyksen kohtaamispaikat, tapahtumat ja retket, joiden avulla tuotiin ikäihmisten elämään sisältöä, joka oli lähtöisin ikäihmisten toiveista ja tarpeista. Ihmiset löydettiin toimintaan mukaan jalkautumalla lähiympäristöön ja tapahtumiin kertomaan toiminnasta. Kerrostalojen kerhohuoneisiin perustetut kohtaamispaikat lisäsivät toivotusti yhteisöllisyyttä ja loivat uusia ystävyyssuhteita naapurustoon. Toiminnassamme todistimme huikeita muodonmuutoksia, kun äreä ja ulkoasustaan piittaamaton ikäihminen toiminnan myötä löysi elämän kipinän uudelleen. Yhteisön vahvistumisen ja keskinäisen välittämisen lisääntymisen myötä myös estettiin inhimillisiä murhenäytelmiä, joita joskus lööpeistä saa lukea.

Kulttuurin keinoin, taiteen voimalla

Ihmisen löytääkseen on kyettävä tasavertaiseen kohtaamiseen. Etsivän vanhustyön kohtaamispaikossa on ikäihmisillä mahdollisuus osallistua mielekkääseen toimintaan lähellä kotia vielä silloinkin, kun toimintakyky on jo heikentynyt, eikä osallistuminen kaukana kotoa oleviin toimintoihin enää onnistu. Kulttuuri- ja taidetoiminta on isossa roolissa kohtaamispaikkojen toiminnassa, koska sen avulla tutkitusti voidaan auttaa luomaan uusia sosiaalisia kontakteja, vähentää yksinäisyyden tunnetta, tukea mielen hyvinvointia, tarjota voimaantumisen kokemuksia ja lisätä itseluottamusta ja rohkeutta. Etsivän vanhustyön toiminnassa pyritään saamaan ikäihmisissä aikaan tunne, että on tarpeellinen, tulee nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tärkein on juuri tämä hetki. Toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien vahvistuessa mahdollistuu kotona asuminen pidempään, mielekkäämmin ja inhimillisemmin.

Asumisen järjestämisessä uusi mahdollisuus

Etsivässä työssä Tesomalla on havaittu selvästi, että yhteisöllisyyttä ja erilaisia yhdessä asumisen muotoja kuten perhehoitoa ja kimppa-asumista tulisi edelleen kehittää ja tukea. Erityisesti yleishyödyllisessä asuntokannassa voitaisiin tehdä paljonkin yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Yhteiset talkoot ja juhlat lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta taloyhtiöissä, mutta se ei vielä riitä. Erityisesti vanhoissa taloyhtiöissä on hyviä tiloja kokoontumiseen, mutta usein yhdessä tekeminen vaatii ulkopuolisen ohjaajan, jotta tekeminen pysyy kaikille avoimena ja siinä on jatkuvuus. Kasvavaa yksinasuvaa vanhusväestöä ei saa jättää yksin, vaan on tuettava rakenteita, jotka mahdollistavat yhdessäolon, aidon kohtaamisen ja yhteyden toisiin ihmisiin.

Tommy Tabermann sen puki sanoiksi runossaan Pieni laulu ihmisestä.
”Ihminen tarvitsee ihmistä/ollakseen ihminen ihmiselle, /ollakseen itse ihminen. / Lämpimin peitto on toisen iho, / toisen ilo on parasta ruokaa. / Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, /olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa./Ihminen tarvitsee ihmistä./Ihminen ilman ihmistä /on vähemmän ihminen ihmisille, /vähemmän kuin ihminen voi olla. /Ihminen tarvitsee ihmistä.” (Maa 1987)

Laura Selin-Hannola
projektisuunnittelija
Etsivä vanhustyö -hanke

Hankkeen toinen työntekijä oli projektiohjaaja Kati Mesiranta-Tynkkynen.

Listätietoja Etsivästä vanhustyöstä Suomessa: www.valli.fi/tyomuotomme/etsivan-vanhustyon-verkostokeskus/

Ota meihin yhteyttä

Lähetä meille palautetta tai ota yhteyttä oheisella lomakkeella. Voit myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai lähettää työhakemuksesi. Tavoitat meidät myös sähköpostilla kotipirtti@kotipirttiry.fi

Yhteystiedot

    kotipirtti


    Kotipirtti ry
    Käräjätörmä 12
    33310 Tampere
    p. (03) 3153 31
    kotipirtti@kotipirttiry.fi

    Yhteystiedot
    kotipirtti


    Kotipirtti ry
    Käräjätörmä 12
    33310 Tampere
    p. (03) 3153 31
    kotipirtti@kotipirttiry.fi

    Yhteystiedot